Aulin Liisa
Liisa Aulin toimi lottana keräys- ja huoltojaostossa Lahdessa.
Liisa Linnea Aulin (os. Muurman, vuodesta 1936 Muurto) syntyi Urjalassa 20.1.1921 kolmantena tyttärenä maanviljelysperheeseen. Myöhemmin syntyi vielä kaksi poikaa ja yksi tyttö. Längelmäen kautta perhe muutti 1928 Lahteen ja rakensi talon ns. Pyhättömän mäelle. Kansakoulun jälkeen Liisa työskenteli mm. paitatehtaalla ja Etelä-Hämeen Nuorisoseuran jäsenenä harrasti monipuolisesti mm. tanhua ja naisvoimistelua. Uinnista tuli myös piirin mestaruus. Sota romutti kuitenkin enemmät opiskeluhaaveet.
Lotta Svärd -järjestön Lahden piirin Lahden paikallisosaston Keräys- ja huoltojaoston jäseneksi Liisa liittyi virallisesti 21.1.1943, mutta oli ollut sen toiminnassa mukana jo aiemmin mm. osallistumalla nuorisojohtajien koulutukseen ja Salpausselän kisojen muonitukseen. Kahdeksannen sotasairaalan keskuskortistossa kortistonhoitajana Liisa työskenteli Lahdessa 10.12.1942–31.12.1944. Hän osallistui myös kolme kertaa Helvi Jukaraisen kokoamassa ryhmässä viihdytyskiertueille itärintamalla, mm. Kanneljärvellä ja Raivolassa.
Sotasairaalatyöskentelyn aikana Liisa tutustui tulevaan aviomieheensä Valter Auliniin, jonka kanssa avioitui 19.8.1945 ja muutti pienelle siirtolaistilalle Padasjoelle. Perhe kasvoi vuosien mittaan viisilapsiseksi ja kaupunkilaistyttö sai kodinhoidon ohella opetella mm. saippuan teon, lampaan keritsemisen, karjanhoidon ja peltotöihin osallistumisen. Vuonna 1968 työt hieman helpottuivat, kun taloon saatiin vesijohto ja sen myötä muitakin mukavuuksia, mutta vasta vuonna 1986 jäi aikaa uusille harrastuksille, kun karjanhoidosta luovuttiin. Aviopuoliso jatkoi kyllä metsänhoitotöitä lähes 90-vuotiaaksi, joten ruokatalouden hoidossa riitti puuhaa.
Rintamapalvelutunnuksen myötä Liisa Aulin innostui järjestötyöstä ja toimi vuosina 1985–2004 Padasjoen Sotaveteraanien naisjaoston sihteerinä ja vuosina 1986–1995 myös Sotainvalidien Padasjoen paikallisosaston sihteerinä. Noina vuosina Padasjoen sotaveteraanit ja sotainvalidit tekivät runsaasti matkoja niin kotimaassa kuin ulkomailla ja osallistuivat ahkerasti alueellisiin ja valtakunnallisiin teatteri- ja konserttitapahtumiin ja juhliin. Toiminnastaan lotta- ja veteraanityössä Liisa Aulinille myönnettiin Suomen Sotaveteraaniliiton kultainen ansiomerkki, Sotainvalidien Veljesliiton hopeinen ansiomerkki, Lotta Svärdin muistomitali, Sotaveteraanien ansioristi ja Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan mitali.
Pariskunta luopui kotitilan pidosta vuonna 2005 ja muutti kirkonkylään kerrostaloon, jossa jatkui sosiaalinen elämä talon asukkaiden ja jälkipolven kanssa. Puolison kuoltua vuonna 2010 Liisa asui yksin vielä kahdeksan vuotta, mutta muutti vuonna 2018 Pihlajakotiin. Päivät kuluivat talon ohjelmaan osallistuen ja televisiota katsellen – erityisesti urheilulähetykset kiinnostivat kovasti. Kauempana asuviin sukulaisiin pidettiin yhteyttä videopuheluin. Korona-aikana vierailut toteutettiin täyskiellon jälkeen aluksi ulkona ja 100-vuotiskahvillakin sai käydä vain yksi vieras kerrallaan. Viimeisenä keväänä omainen sai kuitenkin käydä avustamassa ruokailussa päivittäin, kun Liisan voimat jo hiipuivat. Hän nukkui pois rauhallisesti 19.6.2021.