Siirry sisältöön
Liisin lottakuva

Aro Liisi

LottaPikkulotta IlmavalvontaToimisto- ja viestijaosto

Liisi Aro toimi lottana ilmavalvonnassa Neuvottomassa ja Saarenvuorella.

Liisi Marjatta Aro (os. Suntio) syntyi 11.1.1926 Neuvottomassa, Vehkalahdella (nyk. Hamina) ja kuoli 10.3.2025. Hänen vanhempansa olivat Ilmari ja Sanna Suntio (os. Suntio).

Liisi toimi pikkulottana ja myöhemmin lottana. Hänen tyttärensä on kirjoittanut seuraavat muistelmat äitinsä lottataipaleesta:

”Äitini oli pikkulottana jo vähän yli 10-vuotiaasta. Isoisäni Ilmari Suntio oli suojeluskunnassa. Jossain vaiheessa isoisäni toimi myös kyläpäällikkönä.

Ilmavartiossa äiti aloitti 15-vuotiaana heinä-elokuussa 1941. Vartiopaikka sijaitsi aluksi Neuvottoman kansakoulun katolla. Syksyllä 1942 ilmavartio siirtyi Saarenvuorelle. Se sijaitsi 3-4 km:n päässä Neuvottoman kylästä. Kylätien jälkeen oli metsätaival. Matka taitettiin joko pyörällä, suksilla tai kävellen. Lottien käytössä oli aluksi paksusta pahvista tehty teltta. Myöhemmin saatiin kangasteltta.

teltan edustalla
Teltan edustalla.

Koska vartiotorni sijaitsi rajan pinnassa, sen yllä oli jatkuva lentoliikenne. Vartiointi oli ympärivuorokautista. Lottia oli vartiovuorossa aina 2 lottaa kerrallaan. Vuoro kesti 2 tuntia: 1 tunti tornissa vartiossa ja 1 tuntia alhaalla puhelinpäivystäjänä. Eväät tuotiin kotoa.

Liisi ilmavartiotornissa
Ilmavartiossa.

Äiti kävi välillä talouskoulun tammi-toukokuussa 1943. Hän jatkoi lottana kesällä 1943. Saarenvuorelle oli tällä välin jo rakennettu parakki.

lottien ryhmäkuva
Ilmavartiokurssilaisia Kotkassa 1943. Liisi Aro: toiseksi ylin rivi, 6. vasemmalta.

Lottien tehtävä oli ilmaliikenteen valvonta. Neuvostoliiton koneet tulivat yleensä lahden yli Suomeen. Suomalaiset koneet käyttivät Kymin kenttää. Kaikesta liikenteestä – sekä kotimaisista että ulkomaisista koneista – piti ilmoittaa. Jos päivä oli pilvinen, eikä ollut näkyväisyyttä, oli koneen surinastakin ilmoitettava. Kerran venäläinen kone nousi yhtäkkiä huomaamatta metsän takaa. Se lensi aivan matalalla, niin matalalla, että äiti näki lentäjän aivan selvästi. Pelko ei toteutunut – lentäjä ei ampunut.

Saarenvuori oli katsottu sopivaksi paikaksi esitellä vieraille. Niinpä Lotta Svärd -järjestön puheenjohtaja Fanni Luukkonenkin vieraili siellä seurueineen. Hänen mukanaan oli myös Saksan valtakunnan vastaavan naisjärjestön johtaja Gertrud Scholtz-Klink.

vierailijat
Vierailu Saarenvuorella 1942, Fanni Luukkonen keskellä.
vierailijat
Vartiotornissa, Saksan naisjärjestön johtaja johtaja Gertrud Scholtz-Klink keskellä.

Metsätaival oli pimeällä pelottava paikka nuorelle naiselle, vaikka ei äiti kertomansa mukaan nuorena osannut pelätä. Kauhuna olivat alueelle mahdollisesti pudotetut desantit, oltiinhan valtakuntien rajan läheisyydessä. Kerran yöllä kotiin palatessaan äiti kohtasi miehiä, jotka kyselivät, oliko hän nähnyt alueelle pudotettua desanttia. Desantti löytyi sittemmin äidin sedän ladosta.

Jatkosodan aikana Kymenlaakson alueella oli ehkä eniten ilmahälytyksiä Suomessa. Äitini toimi ilmatorjuntalottana sodan loppuun asti. Sodan loppuvaiheessa alue ilmeisesti katsottiin sotatoimialueeksi, joten äiti sai rintamalottatunnuksen, joten hän on näin ollen sotiemme veteraani.”

Tampereella 17. toukokuuta 2017

Tarja Simberg, Liisi Aron tytär

Liisi vuonna 1945
Muutto Tampereelle 1945, kuvaaja yllätti Hämeensillalla.
Liisin kuva vanhempana
Liisi Aro 85 vuotta.