Aalto Leena
Leena Aalto toimi lottana muonitusjaostossa.
Leena syntyi Helsingissä 12.9.1923 perheensä, agronomi Erkki j. Kinnusen ja Esteri Kinnusen esikoisena. Heti syntymän jälkeen perhe muutti Ilomantsiin, jossa Erkki Kinnunen toimi maamieskoulun johtajana. Syntyi toinen poikalapsi, kuopus. Vuonna 1928 perhe muutti Viipuriin, jonne Erkki Kinnunen siirtyi Karjalan Maatalouskerhopiirin sihteeri-konsultiksi. Vuonna 1933 seurasi muutto Helsinkiin, kun Erkki Kinnunen sai viran maatalousministeriöstä siirtyäkseen 1935 Maatalousseurojen Keskusliiton palvelukseen, missä hän toimi eläkkeelle siirtymiseensä asti.
Leena aloitti koulutiensä Viipurissa valmistavassa koulussa, jota käytiin vain kolme vuotta ennen siirtymistä oppikouluun. Helsingissä hän aloittikin syksyllä 1933 Koulukujan Yhteislyseossa, joka muutti pian nimensä Apollon Yhteiskouluksi. Sieltä hän kirjoitti ylioppilaaksi keväällä 1941, sota-aikana.
Perheen äiti Esteri Kinnunen 13.9.1939-5.4.1940 (Helsingin) Keskustan lohkoryhmän kanslistina Helsingin Väestönsuojelussa YH-lotissa. Siitä työstä hänelle myönnettiin sodan 1939–1940 muistomitali. Hän kertoo muistelmissaan:
Kun sitten sota uudelleen alkoi, yritin päästä vapaaehtoisena rintamalle; en päässyt. Tyttäreni otti sittemmin kaikki varusteeni ja sanoi lähtevänsä nyt vuorostaan. Ja niinpä hän sitten olikin kuuluen Viipurin Rajatoimiston lottiin, lopulliseen rauhaan asti. Rakas sarkamanttelini oli kokenut rintaman kauhut, se värjättiin tumman siniseksi ja tyttäreni teki siitä 4v pojalleen ”pompan”.
Leena Kinnunen oli aloittanut lottakomennuksella 6.1.1942. Alkuvuoden työ tai olinpaikka ei selviä, mitään työtodistusta ei ole. Seurasi lukuisia kolmen, viimeksi kahden kuukauden komennuksia rintamalle tai muualle:
- 6.10.1942-6.1.1943 Äänislinnassa, ”Lottahovi”-hotellissa muonituslottana*
- keväällä 1943 neljän kuukauden kurssi Helsingin Kasvatusopillisessa Talouskoulussa, todistus 18.5.1943
- 26.5.-4.9.1943 Lotta Svärd keskusjohtokunnan Viipurin rajatoimiston alaisissa muonituspaikoissa*
- 16.9.-15.12.1943 Kivelän sairaalassa
- 9.1.-27.4.1944 Oriveden opistossa
- 1.6.-31.7.1944 rajatoimiston alaisissa paikoissa, nyt siis vain kaksi kuukautta*.
*:llä merkityt löytyvät Kansallisarkistosta. Sodan loppuvaiheen palvelus on arkiston dokumenttien mukaan seuraavanlainen:
- 17.6.-24.6.1944 Lin RP 333 muonitus
- 25.6.-3.8.1944 Os 4/ Kallio emäntä.
Heti aselevon solmimisen jälkeen Leena Kinnunen solmi avioliiton Pentti Aallon kanssa. Sulhanen oli palvellut koko jatkosodan aikana armeijassa, viimeksi ilmavoimissa. Molemmat aloittivat opiskelun, Leena Helsingin Kasvatusopillisen Talouskoulun opettajaosastolla (myöhemmin Kotitalousopettajaopisto) valmistuen keväällä 1946 talousopettajaksi. Pentti Aalto opiskeli Teknillisessä Korkeakoulussa valmisten 1948 diplomi-insinööriksi.
Leena ja Pentti saivat esikoisensa syksyllä 1945 – kesken Leenan opintojen. Hän olikin ensimmäinen opiskelija koulun historiassa, joka oli kouluaikana raskaana ja sai lapsen. Arkea helpotti se, että nuoripari asui vaimon vanhempien luona.
Leena Aalto sai vielä kaksi lasta, toimi kotitalousopettajana mm. Kokki- ja Stuerttikoulussa sekä Kotitalousopettajien Liiton sihteerinä vuodesta 1956 alkaen kuolemaansa saakka.
Hän kuoli auto-onnettomuudessa 31.10.1963. Hän ei siis ehtinyt kokea lottien kunnian ”palauttamista” (sellaista ei tietenkään tarvittu, se ei ollut entisten lottien tai näiden perheiden mukaan minnekään kadonnut) Mauno Koiviston presidenttikaudella.
Leena Aallolle oli 1.11.1956 myönnetty Pioneeriristi ja vuonna 1957 Jatkosodan muistomitali. Ensimmäisen allekirjoittajina ovat kenraalimajuri Otto Bonsdorff ja ent. keskusjohtokunnan jäsen M. Genetz, jälkimmäisen tasavallan presidentti Urho Kekkonen.