Laasonen Hilda
Hilda Laasonen toimi lottana muonitusjaostossa ja kartanpiirtäjänä.
Hilda Laasonen syntyi 9.2.1921 Karjalan Suistamon pitäjässä Laatokan rannalla.
Hän oli Antti Laasosen ja Helena Suokkaan perheen toinen lapsi. Vuonna 1928 perhe muutti Kiteeltä Viipuriin, ja Hilda kävi keskikoulunsa Viipurin Suomalaisessa tyttökoulussa. Sota vaikutti merkittävästi perheen elämään. Isoveli joutui rintamalle ja Hilda Laasonen toimi Tienhaaran lotissa Viipurin paikallisosastossa vuosina 1939–1943. Lottalupauksen Hilda antoi vuonna 1942 Äänislinnan varuskuntakirkossa.
Sodassa hän hoiteli samanlaisia tehtäviä kuin muonavääpelit.
Viime vuosikymmenellä yksi ihminen uusmaalaisessa maanpuolustusyhdistyksessä sanoi, että sinä hoidat tehtäväsi hyvin. Voitaisiin korottaa sinut korpraaliksi. Kyllä kai minä korpraalin työt hoitaisin, kun vääpelinä olokin on luonnistunut.
Jatkosodan aikana Hilda Laasonen oli panssarikenraali Ruben Laguksen joukkojen kanttiinilotta ja sodan lopulla Hilda Laasonen kutsuttiin kartanpiirtäjäksi Helsingin lentosääasemalle, missä hän työskenteli vuoteen 1947 asti.
Laasonen suoritti lukioluokat Helsingin Suomalaisessa Yksityislyseossa yksityisoppilaana, minkä jälkeen hän toimi toimistotehtävissä Kansaneläkelaitoksessa ja Helsingin Sairaanhoitajataropistossa. Sukulaisten kannustamana opinhaluinen nainen jatkoi opintojaan Hämeenlinnan seminaarissa ja valmistui parissa vuodessa kansakoulun opettajaksi 1952.
Hilda Laasonen aloitti yli 30 vuotta kestäneen opettajanuransa jo 1949, jolloin hän sai pestin Posiolta. Tämän jälkeen työt jatkuivat Yli-Torniossa noin kuuden vuoden ajan. Vuonna 1957 Hilda muutti Espooseen, missä hän työskenteli opettajana, johtajana ja apulaisrehtorina 1981 loppuun asti. Hän toimi aktiivisesti Opettajain Jatko-opintoyhdistyksessä ja osallistui useisiin ulkomaille suuntautuneisiin opintomatkoihin, joita hän oli myös mukana järjestämässä.
Eläkkeellä Hilda Laasonen omistautui Lotta Svärd -järjestöön ja lottiin liittyvän materiaalin keräämiseen, arkistoimiseen ja tutkimiseen. Hän vietti paljon aikaa sota-arkistossa, jossa hänellä oli myös oma huone. Työtunteja Laasoselle kertyi noin 10 000 ja työn määrästä kertoo myös se, että pelkästään hänen keräämänsä tiedon arkistoimiseen tarvittiin noin 130 mappia ja kansiota. Arkistotietoaan Laasonen luovutti mielellään myös muille asian harrastajille.
”Lottien historian kokoaminen on minulle äärettömän tärkeää. Lottien vaiheiden tutkiminen on elämänsisältöni: jälkipolville on jäätävä tietoa siitä, että se oli meidän nuoruutemme.”
Hilda Laasosen ja Pentti Vuoren kirjoittama ja kustantama kirja Viipurin piirin lottien YH ja talvisota ilmestyi 2007. Samana vuonna Lotta Svärd Säätiö myönsi Hilda Laasoselle Vuoden Lotta -kunniakirjan hänen työstään lottaperinteen hyväksi. Vuonna 1978 Laasoselle myönnettiinSuomen Leijonan Ritarikunnan ritarimerkki, minkä lisäksi hänet palkittiin myös muilla ansiomerkeillä.
Hilda Laasonen kuoli 16.3.2012.
Hänen testamenttinsa perusteella on perustettu Hilda Laasosen rahasto. Rahasto tukee ehkäisevää päihdetyötä ja terveellisiä elämäntapoja, erityisesti raittiutta, sekä tutkimuksen että käytännön työn alalla. Hilda lahjoitti laajan arkistonsa Mikkelin maakunta-arkistoon vuonna 2011.
Suomen Kulttuurirahaston nimikkorahastoesitteet: