Kahiluoto Marjatta
Marjatta Kahiluoto toimi lottana muonitusjaostossa.
Marjatta Kahiluoto syntyi Jyväskylässä 15.12.1916 pappisperheeseen.
Kahiluoto liittyi Lottajärjestöön syksyllä 1936 ja suoritti lottien peruskurssin. Talvisodan alkaminen keskeytti Kahiluodon opinnot Helsingin kotitalousopettajaopistossa. Talvisodan ajan hän oli muonittamassa suojeluskuntalaisia kotirintamalla Pitäjänmäellä.
Välirauhan aikana Kahiluoto jatkoi opintojaan ja valmistui kesäkuussa 1940 kotitalousopettajaksi.
Kesäkuun alussa 1941 Kahiluoto aloitti kahden viikon mittaisen talousopettajien kenttämuonituskurssin Miehikkälässä. Kurssi ehti kestää vain muutaman tunnin, kun alkavat liikekannallepanojärjestelyt keskeyttivät kurssin. Kahiluoto siirrettiin viikoksi Ravijoelle muonittamaan ja seuraavaksi viikoksi Kahiluoto tarvittiin Joroisten rangaistuskomppanian emännäksi. Tämän jälkeen Kahiluodon komennusmatka jatkui 8.Divisioonaan Ylämaan kirkolle, jossa hän toimi yhdyslottana (nimi muutettiin myöhemmin yhteyslotaksi).
Yhteyslotta oli nimensä mukaisesti yhdyshenkilö Lottajärjestön ja sotatoimiyhtymän välillä. Yhteyslotan tehtävänkuvaan kuului muun muassa lottien kotiuttamisasiat, lottalisätyövoiman järjestäminen ja lottien sijoittaminen joukko-osastoihin. Lisäksi yhteyslotan tehtäviin kuului valvoa, että lottien asumisjärjestelyt, vaatetus ja varustus olivat mahdollisimman tyydyttävät. Lottien henkisen huollon hoitaminen tuli myös yhteyslottien tehtäväksi.
Kun Karhumäkeen perustettiin Lottajärjestön keskusjohtokunnan aluerajatoimisto, siirrettiin Marjatta Kahiluoto Karhumäkeen. Karhumäestä komennusmatka jatkui syksyllä 1942 Viipurin rajatoimistoon. Saman vuoden joulukuussa Kahiluoto nimitettiin kenraali Martolan komentaman 2.Divisioonan yhteyslotaksi Keski-Kannakselle Kivennavalle.
Kahiluoto toimi vielä aselevon solmimisen jälkeenkin Kannaksen ryhmän yhteyslottana aina Lottajärjestön lakkauttamiseen saakka. Lottajärjestö lakkautettiin 23.11.1944.
Sodan jälkeen Marjatta Kahiluoto oli noin puoli vuotta Mäntän ammattikoulun talousopettajana, jonka jälkeen hän siirtyi Väestöliiton Kotisisaropiston johtajaksi. Vuosina 1950-1963 Kahiluoto toimi Kivelän sairaalan pääemäntänä ja vuodesta 1963 eteenpäin aina eläkkeelle jäämiseensä saakka vuoteen 1967 hän työskenteli puolustusvoimissa muonitustarkastajana.
Suomen Sotaveteraaniliitto on myöntänyt Kahiluodolle ansioristin ja kultaisen jäsenansiomerkin. Kahiluoto on kutsuttu Keski-Helsingin Sotaveteraanien kunniajäseneksi. Marjatta Kahiluoto toimi myös pitkään Suomen Naisten Huoltosäätiön (nyk. Lotta Svärd Säätiö) hallituksessa.
Marjatta Kahiluoto menehtyi Helsingissä 29.4.2006
Lähde: May-Bee Rautio: Opi rakastamaan maatasi ja kansaasi – Rintamalottien elämää
