Harismaa Riitta
Riitta Harismaa toimi pikkulottana Naantalissa.
Riitta Harismaa o.s. Karvetti s. 7.10.1930
Riitalla ei ole mitään selvää mielikuvaa talvisodan alusta. Hän asui Naantalissa ja koki elämänsä sodasta huolimatta aika turvalliseksi. Vaaraa ei oikein ymmärretty. Koulu ja leikit ystävien kanssa jatkuivat entiseen tapaan. Kun Turkua pommitettiin, taivaalla kyllä näkyi lentokoneita. Vasta ensimmäisten pommien pudottua Naantaliin sodan pelko alkoi kasvaa. Kun vielä asemapäällikön perheenjäseniä kuoli, tuli sota todellisemmaksi myös lapsille. Riitan perheestä kukaan ei joutunut rintamalle. Veli oli liian nuori ja isä kansanedustaja, joka sota-ajan toimi Kansanhuollossa.
Riitan perhe asui Karvetin tilalla, jossa oli paljon työtä. Isän ollessa kiinni omassa työssään monet asiat jäivät äidin hoidettaviksi. Avuksi töihin tuotiin 15 sotavankia, jotka sijoitettiin asumaan vanhaan saunaan. Tilalla oli kolme muonamiestä. Heistä Pensamo-niminen oli lähtöisin Ukrainasta ja osasi puhua venäjää. Hän opasti vankeja niin, että elo heidän kanssaan sujui hyvin. Vangit kulkivat saunalta peltotöihin ja takaisin saunalle. Vartijoita ei tarvittu.
Riitan mieleen on jäänyt Soinisten vartiotorni, jossa hänkin oli toisinaan ison lotan kanssa 3-4 tuntia kerrallaan tähystämässä lentokoneita. Iso lotta hoiti hälytykset. Ilmavartiotorni oli Naantalin maalaiskunnan puolella. Matka sinne taittui pikkulotalta polkupyörällä. Riitta koki nämä vuorot mukavina, sai valvoa myöhään. Myös koulun keskeytyminen talvisodan alussa tuntui kivalta, sai hiihdellä.
Naantalin pikkulotat kokoontuivat kerran viikossa Lottakahvilassa kaupungin keskustassa. Kokoontumisissa tehtiin tarvikkeita armeijaa varten, esim. sidetarpeita. Riitta muistaa, että kotona tehtiin pikkulotalle kaasunaamari (pegamoidista, ja sen sisällä hiiltä).
Riitta muistaa olleensa sodan alkaessa mukana suojeluskunnan leirillä. Leiripaikka oli urheilukentällä lähellä Kuparivuorta. Paikalla oli isoja parakkeja, joissa yövyttiin. Patjat täytettiin oljilla.
Koulunkäynti jatkui Karvetin (Lietsalan) koulussa. Naantalin koulu oli sotaväen käytössä. Emäntäkoulussa toimi sotasairaala.
Sotien jälkeen
Riitta pääsi ylioppilaaksi v. 1950. Hän oli ensin kotitalousharjoittelijana ja pääsi v. -52 Porvoon ruotsinkieliseen Kotitalousopettajaopistoon. Valmistuttuaan sieltä kotitalousopettajaksi v. -54 hän toimi elintarvike-esittelijänä ja auskultoi Helsingissä ruotsin kielellä. Vakinaisen työpaikan hän sai Naantalista v. -59, ensin yhteiskoulusta ja siirtyi myöhemmin Maijamäen kouluun, josta lähti eläkkeelle v. 1990.
Riitta avioitui v. 1955. Perheeseen syntyi neljä lasta (vv. -56, -58, -59 ja -64).
Turun Seudun Lottaperinneyhdistyksen toiminnassa/kuntoutustoiminnassa Riitta on ollut aktiivisesti mukana mm. avokuntoutusryhmissä ja aivan erityisesti Lottakerhossa.