Gripenberg Ingrid

LottaOrganisaatio ja kunniajäsenet Helsingin Yliopiston pienoiselämäkerratLotta Svärdin rakentajat 2026

Ingrid Gripenberg toimi muun muassa Turun lottapiirin puheenjohtajana.

Syntymänimeltään von Freyman, Ingrid Charlotta Gripenberg syntyi isä, kenraalimajuri Otto von Freymanille ja äiti Hildur Neoviukselle Haminassa 1.8.1887. Mentyään naimisiin 4.1.1913 Turun laivanrakennusopiston rehtorin, vapaaherra Hans Gripenbergin kanssa, hän aloitti vaikuttamistyönsä Turussa, jossa hän jatkoi ammattiaan kielten opettajana.

Ingrid Gripenberg oli Lotta Svärdin toiminnassa mukana sen perustamisesta lähtien. Gripenberg itse oli perustamassa Turun ensimmäistä paikallisosastoa, Turun Suomalaista Lotta Svärd-Yhdistystä, 14.11.1919 Suomalaisen Tyttökoulun tiloissa. Paikallisosaston nimeksi vakiintui myöhemmin Turku I. Gripenberg itse pysyi Turku I:n jäsenenä koko toiminta-aikansa. Yhdessä Thora von Heidekenin kanssa he edustivat paikallisosastoaan Lotta Svärdin perustamiskokouksessa 1921. Myös Lotta Svärdin Turun piiri perustettiin vuonna 1921 Gripenbergin myötävaikutuksella, ja hän toimi piirin puheenjohtajana joitakin vuosia. Turun seudulla maantieteelliseksi haasteeksi osoittautui saaristoalueiden tavoittaminen, ja Gripenbergille oli tärkeää tehdä henkilökohtaisesti työtä myös Turun saaristossa vuosien ajan. Vaikka hän vaikutti näkyvästi myös valtakunnallisesti ja teki edustustehtäviä muihin Pohjoismaihin, muistetaan hänet erityisesti turkulaisuudestaan ja työstään Turun seudun lottatoiminnan hyväksi.

Paikallistoiminnan lisäksi Gripenberg ansioitui myös Lotta Svärdin valtakunnallisessa toiminnassa Lotta Svärdin tekemän tyttötyön kautta. 27.11.1933 Turku I sai oman tyttöosaston Gripenbergin opettamien viidesluokkalaisten aloitteesta. Perustamiskokoukseen osallistui yhteensä 23 uutta pikkulottaa, ja tyttötyöstä tuli pian Gripenbergille äärimmäisen tärkeä aihe. Gripenberg piti valtakunnallisesti esitelmiä tyttötyöhön liittyvistä aiheista ja toimi vuodesta 1934 valtakunnallisessa tyttötyön valiokunnassa, jonka tehtävänä oli suunnitella ja koordinoida Lotta Svärdin tyttötyötä.

Ammattinsa puolesta Gripenberg oli mukana kehittämässä tyttötyötä kaupunkiolosuhteissa, ja hänen kantavia periaatteitaan oli muun muassa se, että lottatoiminta ei saa häiritä koulutyötä ja että lottatoiminnan on oltava koululaiselle virkistävää ja kehittävää. Toimiessaan Turku I:n pikkulottaosaston päällikkönä Gripenberg tahtoi kouluttaa paikallisista pikkulotista osaavia lottia aikuisikää varten, ja Turku I:n pikkulottatoiminta oli hyvin käytännönläheistä. Gripenbergin johdolla pikkulotat muun muassa tekivät pienimuotoista keräystyötä, lääkintä- ja muonitushuollon tehtäviä sekä oppivat toiminnassaan esitelmien pitämistä, kokoustekniikkaa ja ryhmätyötaitoja. Turun lottapiirissä myös pikkulottien leiripäivät ja matkat olivat osa toimintaa. Lisäksi hän avusti pikkulotille kirjoitettavien Lottatyttö- ja Pikkulotta-aikakauslehtien toimitustehtävissä.

Vapaaherratar Ingrid Gripenberg oli mukana Lotta Svärdin toiminnassa järjestön perustamisesta sen lakkauttamiseen asti, ja hän nautti laajaa arvostusta sekä paikallisesti että valtakunnallisesti lotille, lottatytöille ja pikkulotille. Työnsä puolesta Ingrid Gripenbergille myönnettiin Valkoisen Ruusun I luokan ritarimerkki kultaristein ja suojeluskuntain hopeinen ansioristi.

Ingrid Gripenberg kuoli 29.12.1966 Turussa.

• Lotta Svärdin paikallisosasto Turku I perustajajäsen ja puheenjohtaja 1919-1923
• Turun lottapiirin perustajajäsen ja puheenjohtaja 1922, 1929-1931, 1934-1936, 1940-1944
• Lotta Svärdin keskusjohtokunnan jäsen 1922-1923
• Lotta Svärdin tyttötyön valiokunnan jäsen vuodesta 1934
• Turun piirin tyttötyön johtaja vuodesta 1936
• Turun paikallisosastojen johtajien perustaman Siirtoväen toimiston johtaja
• Turun lottakuoron hallinnollinen johtaja

Pienoiselämäkerran kirjoittaja: Aapo Grönroos