Af Forselles Jenny

LottaOrganisaatio ja kunniajäsenet Helsingin Yliopiston pienoiselämäkerratLotta Svärdin rakentajat 2026

Jenny af Forselles oli Lotta Svärd -järjestön ensimmäinen kunniajäsen.

Lotta Svärdin ensimmäinen kunniajäsen Jenny af Forselles oli tunnettu yhteiskunnallinen vaikuttaja sekä hyväntekijä lukuisilla eri toimialoilla ja hän toimi myös Lotta Svärdissä neuvonantajan sekä taustavaikuttajan roolissa. Af Forselles syntyi Elimäellä 27. kesäkuuta 1869 Venäjän keisarikunnan aikana. Jenny af Forsellesin vanhemmat olivat kartanonomistaja everstiluutnantti Fredrik af Forselles ja Adolfina Emelia Kellander. Koko af Forsellesien suku oli täynnä yhteiskunnallisesti valveutuneita henkilöitä: sotilaita sekä valtiomiehiä. Jenny af Forsellesin lähtökohdat oman yhteiskunnallisen vaikuttamisen piiriin olivat otolliset. Tietoa, taitoa ja tahtoa osallistua isänmaan asioihin tuli runsaasti jo verenperintönä. Hänen isänsä oli everstiluutnantti, setänsä kenraali ja isoisänsä senaattori Edvard Gustaf af Forselles.

Juuret sotilasperheessä antoivat Jennylle eväitä ymmärtää ja nähdä naisten mahdollisuudet isänmaan puolustustehtävien parissa. Jennyn isoisä senaattori Edvard af Forselles taisteli itsekin jo vuoden 1808–1809 sodassa ja haavoittui itse pelastaessaan omaa esiupseeriaan. Voimme vain arvailla, mikä vaikutus isoisän vammautumisella sodassa on ollut Jennyn myöhempään työhön sisällissodan invalidien parissa. Kartanonomistajan lapsena ja aatelistaustaisena af Forsellesilla oli niin taloudellista kuin henkistä pääomaa päästä yhteiskunnallisen vaikuttamisen piiriin ja akateemiselle tielle. Taloudellinen varmuus antoi Jennylle mahdollisuuden jatkaa aina tohtorinopintoihin asti.

Alun vaiheet

1800-luvulla naisten ääni alkoi kaikua yhteiskunnassa enenevissä määrin. Naisasiayhdistyksiä perustettiin ja vaatimukset naisten pääsystä yhtäläisesti miesten rinnalla töihin ja opiskelemaan vahvistuivat. Myös Jenny af Forselles pääsi 1800-luvun lopussa syntyneenä mukaan akateemisten naisten harvaan joukkoon. Ensimmäiset naiset olivat päässeet Helsingin yliopiston oppilaiksi 1870luvulla ja akateeminen kenttä vapautui vähitellen kokonaan myös naisille. Jenny af Forselles valmistui filosofian maisteriksi vuonna 1900 ja neljä vuotta myöhemmin tohtoriksi väittelemällä kirjallisuudentutkimuksesta. Kirjallisuudentutkimuksen parissa af Forselles toimitti muun muassa Elias Lönnrotin ruotsinkielisiä kirjoituksia ja runoja.

Myöhemmin hän jatkoi kirjoittamista monin eri tavoin ja oli ruotsinkielisen Nutid naisten sanomalehden perustajajäsen sekä toimittaja. Jenny af Forsellesia voi pitää oman aikansa aktiivisena yhteiskunnallisena keskustelijana ja vaikuttajana. Akateeminen koulutus ja kirjallisuudentutkimus oli antanut hänelle valmiudet toimia monissa erilaisissa vaikutusvaltaisissa tehtävissä ja neuvonantajana sekä suunnannäyttäjänä muille naisille. Ruotsinkielinen tausta vei hänet mukaan puoluepolitiikkaan Ruotsalaisen Kansanpuolueen riveihin ja aina eduskuntaan asti. Poliittinen ilmapiiri oli kuitenkin vielä 1900-luvun alussa lähes pelkästään miehinen. Vaikka Suomi oli naisten oikeuksien edelläkävijämaa, politiikkaa hallittiin myös täällä pääosin miesten voimin. Jenny af Forselles jätti kansallisen politiikan, siirtyi kunnallispolitiikkaan mutta tekikin varsinaisen elämäntyönsä opettajana sekä lopulta invalidiyhdistyksen, Mannerheimin lastensuojeluliiton, Lotta Svärdin ja muiden vapaaehtoistöiden parissa.

Sotainvaliditoiminta ja työ opettajana

Jo pitkään ennen Lotta Svärd-yhdistyksen toimintaa Jenny af Forselles toimi yhteiskunnallisten asioiden, maanpuolustuksen ja isänmaan hyväksi. Jennyn on kerrottu olleen jo sortovuosina aktiivisesti puolustamassa Suomea ”miesten rinnalla” jääkäriliikkeen mukana, itsenäisyysliikkeessä ja vuoden 1918 tapahtumien aikana mukana valmisteluissa ja järjestelyissä.

Af Forsellesin päätoiminen työ oli opettajan työ tyttökoulussa Privata svenska flickskolan i Helsingforsissa. Yksityiskoulussa hän opetti historiaa, sekä hetken ruotsia ja saksaa ja teki elämänuransa tässä koulussa. Yksityiskoulujen asioiden edistäminen oli tärkeä asia hänelle myös poliittisesti ja hän laati paljon myös kirjoituksia koskien yksityiskoulujen asemaa yhteiskunnassa. Ruotsinkielisissä helsinkiläispiireissä hän nautti arvostusta opettajan taustansa ansiosta. Jenny af Forsellesin muistokirjoitus Yksityiskoulu – Privatskolan lehdessä on suorastaan liikuttavaa luettavaa. Jennyn kerrottiin olleen niin oppilaiden kuin kollegoiden esikuva kiltteydellään, loputtomalla tiedollaan sekä uupumattomana muiden hyväksi ahertajana. Muistokirjoituksen laatija kertoi af Forsellesin olleen niin kiltti, että osa oppilaista käytti sitä toisinaan ehkä jopa hyväksi mutta, että af Forselles ei välittänyt turhista muodollisuuksista tai liian tiukasta kurista. Kirjoittaja nostaa myös esiin sen seikan, etteivät opettajat suinkaan usein olleet tohtoreita. Jenny af Forsellesin akateeminen osaaminen oli poikkeuksellista ja tarjosi korkeatasoista opetusta niille oppilaille, jotka osasivat hyödyntää hänen osaamisensa.

Sotainvaliditoiminnassa Jenny af Forselles oli oikea pioneeri ja sodassa vammautuneiden suojelusenkeli. Useat lähteet kertovat Jennyn olleen tärkeä alkuun paneva voima erilaisten kesäkotien ja lepopaikkojen hankkimisessa sotainvalideille. Esimerkiksi Kyyhkylän lepokoti Mikkelissä oli Jenny af Forsellesin suojeluksessa ja hän toimi tämän lepokodin ylivalvojana. Af Forsellesin panosta sotainvalidien henkisenä tukena ja kuntouttajana arvostettiin valtavasti. Hänen kerrottiin käyneen rohkaisevaa kirjeenvaihtoa lukuisten eri sotainvalidien kanssa, auttaneen työnhaussa ja kannustaneen näkemään tulevaisuus positiivisessa valossa.

Lotta Svärdin neuvonantajana

Af Forselles oli yhteiskunnallisena vaikuttajana, kuten heillä usein on tapana, vähän joka paikassa. Niinpä hänen toimintansa Lotta Svärdin palveluksessa ei ollut yhdistyksen parissa jokapäiväistä työtä sillä hänen aikansa kului näiden kaikkien muiden lukuisten luottamustöiden parissa, vaan hän toimi ikään kuin neuvonantajan roolissa ja tehtävissä aina kuin häntä tarvittiin. Af Forselles kuului rivilottana Helsingin pohjoispitäjän Södra Nylandin piirin jaostoon mutta, koska hänellä ei ollut antaa aikaa tähän päivittäistoimintaan lukuisten muiden luottamustoimiensa ohella, hän tarjoutui suoraan Lotta Svärdin Keskusjohtokunnan käytettäväksi. Lotta Svärd – äänenkannattaja lehden muistokirjoituksessa Jenny af Forsellesin kuvattiin olevan aina valmiina esiintymään, pitämään luentoja ja auttamaan kirjoitustöissä ja muissa tehtävissä. Hänen panostaan lottien Valkoisen kirjan kirjoitustyössä arvostettiin ja nostettiin esiin af Forsellesin kirjoittamia tekstejä. Hän oli muun muassa ollut innokkaasti mukana valmistamassa tekstejä käsitellen sortovuosia sekä Uudenmaan aluetta. Hänen kuvataan antaneen neuvoja Lotille erittäin tärkeä teoksen valmistelijoille sekä osallistuneen itsekin kirjoitustyöhön.

Erään nuoremman lotan päiväkirjamaisessa kertomuksessa opinnoista sotasairaalassa lottatehtäviin mainitaan yllättäen af Forselles:

Vielä on syytä kertoa eräistä henkilöistä ja yhtymistä, joiden toimintaa tulin seuranneeksi sotasairaalassa. Tohtori Jenny af Forselles kävi uupumatta sairaalassa. Iloisena ja ystävällisenä hän sinne saapui tuoden kantamuksittain kirjoja, lehtiä, hedelmiä ja makeisia potilaille, jutteli heidän kanssaan, antoi hyviä neuvoja, ja heidän pois päästyään näytteli kaupunkia, hankki heille työtä j.n.e. Hän oli kuin äiti heille. Meitä lottiakin hän muisti, kutsui luokseen, antoi meille lippuja konsertteihin ja eläviin kuviin. Aina sai häneltä ystävällisen sanan.

Vaikka af Forselles ei ollut Lotta Svärdin näkyvimpiä johtohahmoja, hänet tunnettiin laajalti samoissa piireissä liikkuvien henkilöiden parissa. Hänen valtava kokemuksensa ja osaamisensa monista erilaisista luottamustehtävistä oli varmasti hänen tärkein antinsa Lotta Svärdin toiminnalle: Jenny osasi neuvoa, rohkaista ja antaa käytännönapua. Hän tunsi ihmisiä, tiesi miten asioita järjestellään ja oli todella korkeasti kouluttautunut.

Af Forselles palkittiinkin näyttävästi työstään Lotta Svärdin hyväksi Lotta Svärdin nimittäessä hänet ensimmäiseksi kunniajäseneksi kiittäen häntä niistä suurista palveluksista, joita hän oli tehnyt isänmaan hyväksi. Vuonna 1918 Jenny af Forselles oli tarjonnut apuaan Helsingin valkoisten taistelijoiden käyttöön ja yksityiskohtia tietämättä, hänen toimintansa sisällissodan taisteluiden aikana on nostettu esiin lukuisissa huomionosoituksissa. Af Forsellesin mukana olo sotien ja sortokausien aikana taisteluiden läheisyydessä oli varmasti tärkeä vaikutin, miksi hän lähti mukaan naisten maanpuolustusjärjestön toimintaan. Lotta Svärd osasi arvostaa Af Forsellesin taustaa myös järjestön ulkopuolella, hän oli todellinen hyväntekijä ja nautti laajaa kunnioitusta siellä missä vuoroin vaikutti.

Lopuksi

Jenny af Forselles nukkui pois 16. syyskuuta vuonna 1938. Yksityiskoulu – Privatskolan muistokirjoitus kuvailee Jennyn poismenon tapahtuneen armollisesti, ikään kuin kiitoksena kaikesta siitä uurastuksesta, jota hän oli tehnyt muiden hyväksi. Kirjoittajan mukaan Jenny ei ehtinyt sairastaa tai kärsiä vanhuudesta vaan sai lähteä nopeasti lyhyen sairastamisen jälkeen.

Jenny af Forselelles sai merkityksen elämälleen auttamisesta, yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta sekä hyväntekeväisyydestä. Lukuisat muistokirjoitukset Jennyn hyväsydämisyydestä ja äidillisestä hahmosta milloin koulussa kuin sairaaloissa tai nuorten lottien parissa, osoittavat hänen olleen pidetty ja arvostettu henkilö kaikissa niissä piireissä, joissa hän elämänsä aikana vaikutti. Lotta Svärdin muistokirjoituksessa Jenny af Forsellesia kuvattiin lähes ylistyssanoilla:

Ja täällä lotilla oli tilaisuus nähdä kaiken sen, minkä hän teki niille, jotka tarvitsivat tukea ja rohkaisua. Ja me näimme, miten hän sen teki – vaatimattomalla tavallaan, kasvoillaan tuo nuorekkaan herkkyyden leimaama hymy hän antoi jokaisen tuntea olevansa aivan tasa-arvoinen ystävällisen puhetoverinsa kanssa.

Af Forselles oli laajalti pidetty, arvostettu ja ”todistus siitä mitä naisen yhteiskunnallinen työ voi merkitä”. Vapaussodan invalidien liiton muistokirjoitus kertoo tohtori Jenny af Forsellesin uurastuksesta kaikkien invalidien, perheiden ja saksalaisten lasten hyväksi. Hänen kerrotaan olleen vaatimaton, ei koskaan halunnut tai tarvinnut kiitosta. Vaatimaton tohtori oli kuitenkin Vapaussodan Invalidien Liiton, Lotta Svärdin ja Akateemisten Naisten Liiton kunniajäsen. Kaikista niistä uskomattomista ponnisteluista, jotka Jenny af Forselles teki elämänsä aikana muiden hyväksi, myönnettiin hänelle Vapauden risti, Suomen Valkoisen Ruusun, Jääkäriliiton sekä Suomen ja Saksan Punaisen Ristin ansiomerkit.

Pienoiselämäkerran kirjoittaja: Henni Smolander